.

Näin tämä alkoi

Minä ja Trollin Pinkki

Halusin kissanäyttelyharrastukseen soveltuvan kissan. Olin miettinyt siperiankissaa, mutta kasvattaja ei myynyt pentua minulle, koska en luvannut pitää kollia leikkaamattomana vähintään kahta vuotta. Sitten tunnustin itselleni, että minusta ei olisi tuuheaturkkisten kissojen näyttelyttäjäksi. Meillä oli jo pitkäturkkinen koira ( Shih tzu). Sen turkkia sai olla jatkuvasti pesemässä ja kampaamassa. Turkin laittaminen vaatii aikaa ja taitoa.

American Curlit näyttivät aluksi minun silmiini oudoilta. Kissallahan on korvat kuin Mikki Hiirellä! Halusin aktiivisen, seurallisen ja hiljaisen kissan, joka sopii lapsiperheeseen. Tämä viimeisin piirre oli kriteerilistan tärkein ja ratkaisevin rotuominaisuus. Niin tuli vuonna 2007 kippurakorvainen Manu (Siriuksen Legocurl) meille. Kohta halusi veljeni Jannekin oman kippurakorvakissan ( Siriuksen Eerocurl) ja siitä tämä sitten lähti Cool

Nykyisin on American curli (Operadoll`s Butterfly) myös tyttären perheessä. Vielä kotona asuvilla pojilla on myös visionsa siitä, kuka on kenenkin oma kissa jonka ottavat kotoa mukaansa, kun aikanaan muuttavat omilleen.

Rotukoiran hankintaa ja valintaa harvoin tarvitsee selitellä. Halutaan metsästykseen sopivaa, ajavaa tai paimentavaa koiraa. Agilityyn soveltuvia ja kassissa kannettaviksi sopivia ovat omat lajinsa myös. Kissoista ajatellaan helposti, että kissa kun kissa. Rotukissoilla on samalla tavalla omat tyypilliset rotuominaisuutensa kuin vastaavasti rotukoirillakin.

American curlit ovat oikeasti aktiivisia luonteeltaan. Ne kaipaavat seuraa ja touhua. Parasta onkin jos on kissakaveri seurana.

 

Terveisin
Trollin Satu ja curlit