Kukkamuistoja taaksejääneeltä kesältä.

Alppiruusu, Rhododendron , Helsingin yliopisto.

Rhododendronit, alppiruusut ovat ihania alkukesän kukkivia pensaita. En minäkään voinut niitä vastustaa, vaikka meidän pihalla ei ole niille luontaista kasvupaikkaa. Olen yrittänyt korjata puutteen kastelemalla niitä kuivina kausina. Syksyisin "istutamme" niille "tekometsän" keräämään lunta juurille ja varjostamaan kevätauringon paahteelta. Siitä kiitollisina "Helsingin yliopisto" ja sen sisko "Pohjolan tytär" kuitenkin kukkivat. Monta kertaa olen luvannut niille, että etsin metsästä oikean paikan tuoreesta mäenrinteestä mäntyjen keskeltä. Ihailen metsäpuutarhoja ja alppiruusupuistoja, joissa on paljon monia lajikkeita. Alppiruusun kukinta ei ole kovin pitkä, mutta kun eri lajikkeet kukkivat eri aikaan, kestää ihanuutta pitkään. 

Täysin avoimet kukat ovat ihania, mutta melkein kauneimpia vielä ovat sen nuput, joista kuva vieressä. Kuvat olen ottanut 9/6 -12.

Kelta- ja Ike Follies narsisseja.

Alppiruusut eivät ole kevään ensimmäisiä kukkia kuitenkaan, vaikka tämän sivun "kesäretken" niistä aloitinkin. Jo huhtikuussa nousevat pienet sipulikukat ja vuokot, sekä aikaiset tulppaanit meidän iloksemme. Narsissien lehdet ja kohta nuputkin tunkeutuvat jo ohenevan lumen läpi, eikä kauaa kestä, kun kukatkin puhkeavat. Ensiksi ennättävät pääsiäisliljat, keltanarsissit. Jos pääsiäinen on myöhään ja kevät aikainen, ne melkein jo kukkivat täällä Etelä-Suomessa nimensä mukaisesti. Ylläolevan kuvan olen ottanut 3/5 ja okealla olevan 15/5-12. Oikealla olevat kukat ovat orkideanarsisseja, Narcissus triandrus, (Metsänarsissi, luonnonlaji), Thaalia.

Toukokuun 15:sta päivänä teinkin pitkän kierroksen kamerani keralla ja sen muistiin tallentuivat mm. seuraavat puutarhan ja pihan asujat:

Pikkuesikko, talvella kukkakaupoissa ruukkukasviva myytävä, naapurin Marja-emännältä lahjaksi saamani, jonka keväällä istutin ulos.
Balganinvuokko, Anemone blanda.

Rixi-koristeomenapuun alla näytti tällaiselta. Siinä kukkivat parvi-tulppaanit, (Tulipa tarda) helmihyasintit (muscari), thaalianarsissit ja balkaninvuokot. On joukkoon eksynyt tarhatulppaanikin ja kevätesikko (Primula veris,)

Tarhatulppaaneja oli jo siellä, täällä, kukkapenkeissä ehtinyt kukkaan, osa jo kuihtunutkin. Myöhäisempiä lajikkeita oli tulossa vielä. Kun istuttaa eri aikaan kukkivia lajikkeita, saa tulppaanien kukinnasta nauttia pitkään, vaikka yksittäinen kukka ei kovin kauan kestäkään, varsinkin, jos sattuu olemaan kovin kuuma aika. Oikealla oleva kukka on Toronto-laji.

Kävelin puutarhassa ja sitten huomasin, etten minä täällä yksin olekaan!

 

Kultakuoriainen punaherukan kukassa.

Heti, kun ensimmäiset kasvit ehtivät kukkaan, heräävät myös pölyttäjähyönteiset tehtäväänsä tekemään. Makeaa mettä on tiedossa ja taitaa niillä jo nälkäkin olla, kun ovat pitkän talven koloissaan viettäneet Sadetta ne pitävät, mutta kun aurinko paistaa, käy kukissa sen päiväinen surina ja pörinä! Kulta- ja kuparikuoriainen ovat kovasti samannäköisiä. Niitä on vaikea erottaa. Kaipa kuvassani kultakuoriainen on, kun sillä pitäisi olla pidempi kärsä ja aika pitkänokkaiselta tuo vaikuttaa! Ne näyttävät kömpelöiltä, kun ovat niin isoja hentoihin kukkakärpäsiin verrattaessa ja kimalaiseenkin. Kova vauhti niillä kuitenkin on, kun lentävät kukasta kukkaan, vaikka tuollaisia hyönteismaailman "jumbojättejä" ovatkin. Ahkeria myös ovat, Siitä todisteena oikealla 27/7 -12 ottamani kuva. Kuva kukasta 15/5-12, kuten kaikki edellisetkin.

Kesäkuussa kukkivat kaikki.....

Vaikka loppukesän ja syksyn kasvit ovat vasta pienellä alulla, tuntuu siltä kuin kesäkuussa jo koko puutarha olisi kukkimassa. Maasta nousee yhä uusia tulijoita ja ylempänä kukkivat hedelmä- ym puut ja pensaat. Puiden lehdet ja ruoho ovat vielä kevään herkässä vihreydessä. Ensimmäiset ruusut ja liljat puhkeavat jo kesäkuussa, mutta vielä on joitakin toukokuun kasvejakin kuihtumatta. Kuvia tulee napsittua joka puolelta. Minä olen tainnut laittaa niitä jo joukon noille muille sivuille, mutta tässä vielä muutamia lisää:

Iirikset, kurjenmiekat, loistavat sinisinä. On niitä monen muunkin värisiä lajikkeita ja Suomessa luonnonvarainen hieno, rantoja koristava loistaa keltaisena. Kuvassani kukkii saksankurjenmiekka, se kaikkein vaatimattomin perinnelaji. Seurassaan sillä on idänunikko. Yksi vasta avautunut, mutta minun mielestäni sen pulleat nuput ovat kovin koristeelliset. Jokainen nuppu on yksi luonnon "ihmepakkauksista", sillä valtavan määrän silkinhienoja terälehtiä se kätkee sisällensä!

Varjolilja,Lilium martagon.

Varjoliljan nuokkuvat kukat tuoksuvat voimakkaasti. Ne houkuttelevat hyönteisiä. Iltaisin tuoksu yhä voimistuu. Silloin liljojen kukissa käyvät hyönteismaailman "helikopterit", kiitäjät. Kun iso sireenikiitäjä hakee mettä syvältä kukasta, on siipiä viuhottava ahkerasti, että pysyy paikallaan!

Oikealla kuvassa on sahramililja, Lilium bulbiferum subsp. Se on meidän ensimmäisiä perennojamme. Kummitätini on istuttanut sen tänne jo 1920-luvulla. Kaikkialla täällä sitä on sanottu keisarinkruunuksi, kuten ruskoliljaakin, jonka alalaji se on. Joskus sitten "viisaat" päättivät, ettei se saa pitää entistä kansan antamaa nimeään. Se muka voitaisi sekoittaa keisarin pikarililjaan, joka kuitenkin on ihan erinäköinen kukka! Minä sanon sitä keisarinkruunuksi, itsepäinen kun olen! Kaunis nimihän se sahrami- tai ruskoliljakin olisi, mutta periaate kuin periaate! Ruskoliljasta se eroaa niin, että siihen ei tule itusilmuja varteen ja se kasvaa korkeammaksi.

Mandariiniruusu.

Tätä ruusua myydään mandariiniruusu-nimellä ruukuissa äitienpäivän aikoihin. Ostan sellaisen aina äitini haudalle. Siellä se kukkii koko kesän. Syksyllä tuon sen kotiin omaan ruusupenkkiini, jossa niistä monet ovat kestäneet monta vuotta. Joku aina kuoleekin, sillä ne ovat vartettuja ruusuja. Vaikka ne ovat kalliinpia kuin muut äitienpäiväruusut, lasken, etten häviä, sillä usein saan niistä monivuotisen ilon. 

Morden Centennia on kanadalainen ruusu. Se on hyvin kestävä, sillä sen juuristo on oma, eikä minkään muun ruusun, johon se olisi vartettu. Eikä siihen siksi tule villiversojakaan. Ryhmäruusujen tapaan se kukkii yleensä koko kesän. 

Silkkiunikko ja kukkakärpäset.

Silkkiunikot ovat kesäkukkia, jotka eivät talven yli elä. Mutta kun ne kerran on kylvänyt, huolehtivat ne itse kylvämisen seuraavina vuosina. Niitä nousee joskus kauaksikin alkuperäiseltä kukkamaalta iloisena yllätyksenä hoitajalleen. Voihan siemeniä myös kerätä ja kylvää uusille paikoille, joihin haluaa niitä kukkimaan. Kukkakärpäset rakastavat niitä ja Nummentonkija myös!

Kyllä ne Morden Centenniaakin rakastavat, niin kuin kuvasta näkyy! 

Heinäkuussa.

Viime kesä, 2012 oli kovasti sateinen. Heinäkuun 19:sta päivänä olen kirjoittanut "Pellervon kalenteriini": Viileä aamu, kaunis, sateeton päivä. Kokonaan!" Sinä päivänä olenkin tehnyt pihalla pitkän kierroksen, koska kuvia on kertynyt aika paljon. Tässä muutamia:

Samettiruusu on kesäkukka, joka pitää kylvää aikaisin talvella. Useimmilla "multasormilla" taitaakin jo olla terhakat taimet kasvamassa keväällä istutettavaksi. Jos mielii päästä vähemmällä vaivalla, voi ne keväällä ostaa torilta, tai taimistosta. Samettiruusu on ahkera kukkija, eikä se juurikaan kärsi sen enempää helteestä kuin sateestakaan. Tuhohyönteisetkään eivät oikein tykkää sen tuoksusta ja jättävät sen rauhaan.

Ruusuja ihaillaan ja kutsutaan "kukkien kuningattariksi" Monet kauniit kukat ovat myös saaneet ruusun nimekseen, vaikka eivät ruusujen sukuun kuulukaan. (Sametti- joulu- alppi- ym.)

Jalokallioinen,Erigeron speciosus.
Jaloakileija, Aquilegia-risteymiä.

Akileijojen siemenet itävät hyvin. Kylvin jaloakileijan siemeniä. "Lapsista" tuli monen värisiä. Puna-keltaisia, kuten emonsa, mutta myös keltaisia, ihan valkoisia ja monia yhdistelmiä siltä väliltä. Aika jännää puuhaa!

Tesmaperhonen on lentänyt myös kukkia tutkimaan ja varmistamaan, että päivänkakkaraan tulisi siemeniä. Pieni ja ahkera puutarhatyöläinen!

Ahkera-lehmän mietteitä!

"Ammuu..., tulisin minäkin sille kierrokselle, mutta kun on tehty tommonen aita eteen. Ruohokin on sillä puolen niin vihreätä ja ihan hukkaan menee.... sille Stigalle sitä vaan syötät. Ei se sen päälle mitään ymmärrä, puree poikki vaan ja sylkee pois..."

Sormustinkukka, Digitalis purpurea, on kaksivuotinen kesäkukka. Ensimmäisenä kesänä se kasvattaa ruusukkeen ja toisena kukkii ja siementää. Tulevina vuosina se huolehtii itse kylvämisestä ja niitä kasvaa siellä ja täällä. Puutarhuri saa sitten päättää, mitkä jättää kasvamaan ja kukkimaan, tai mitkä kitkee pois. Sormustinkukka on hyvin myrkyllinen, sillä se sisältää digitalista, joka on voimakas lääke. Eipä Ahkera-lehmäkään siihen koskisi! Eläimillä on voimakas vaisto erottaa myrkylliset kasvit. Vaikka laitumilla kasvaisi kieloja, valkovuokkoja, tai jopa sormustinkukkia, ne jättävät ne rauhaan.

 

Reinesse-lilja.
Lolly-Bob, värililja.

Liljoja on hyvin monenlaisia. Useat niistä kukkivat heinäkuussa samoihin aikoihin ruusujen kanssa. Ruusujen joukkoon ne hyvin sopivatkin. Värililjoista on valinnanvaraa valkoisista moniin kirkkaisiin väreihin ja kirjaviinkin. Monet lajikkeet kestävät hyvin talven yli, vaikka on arkojakin joukossa. Liljat lisääntyvät hyvin sivusipuleista tai jakaantumalla. Muutamassa vuodessa liljapenkki on laajentunut ja voi jo kaivata lisää tilaa. Silloin on tarhurin otettava se ylös ja istutettava sipulit harvempaan. Siinä sitten tarhurilla on miettimistä, mihin kaikki ylimääräiset saa mahtumaan! Muuten liljat ovat aika helppohoitoisia. 

Parikymmentä vuotta sitten Suomeen rantautui korea, oranssinvärinen kuoriainen, liljankukko. Se munii liljoihin ja sen jälkeläiset kasvaessaan tekevät selvää jälkeä niin kukista kuin lehdistäkin. Aika ahmatti se on itsekin. Jos ei sitä hävitä, on liljapenkissä kohta vain muutamia varrentynkiä.  Kirsti-Nummentonkija listi viereisen kuvan lemmenparin heti, kun olin kuvan näpännyt!

 

(Kesä 2012 oli pitkä ja kukkaisa sateistaan huolimatta! Sivustani tuntuu tulevan liian pitkä. Jatkan seuraavalla sivulla: "Elokuusta -12 syksyyn." Löydäthän sinäkin sinne! )

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

29.05 | 20:03

Kiitos sinulle kauniista sanoistasi.Ihanaa kesää sinulle ja rakkaillesi!

...
29.05 | 09:16

Silloin "Kirsti kusihousu" pelkäsi ja häpesi, mutta Nyt Olet Tämän Hienon Blogin Herkkä ja Rohkea kirjoittaja. Kiitos tarinoistasi ja kauniista kuvista :)

...
28.04 | 22:30

Kiva, jos tykkäsit. Laulu ja laulaja ovat minusta niin hyvät, että tulee kuunneltua useaan kertaankin.Kiitoksia kommenteistasi!

...
28.04 | 22:24

Pääsiäinen oli kaunis ja koko viikko sen jälkeen lämmin, yli +20 astetta. Nyt taitaa tulla yöksi hallaa, tai pakkasta. Vappuiloa teillekin sinne pohjoiseen!N

...
Tykkäät tästä sivusta