Kirjoituksia kuvien kera.

 

Viimeksi jo syksystä kirjoitin. Vieläkin se jatkuu ja pitkä siitä tuli. Kesä oli sateinen, kylmäkin, ei oikein huomannut, koska se syksyksi muuttuikaan. Kauan kesti sadon valmistuminen ja sen korjuu. Kaikkia ei talteen saatukaan. Nyt ovat syystyöt vihdoin takanapäin. Viimeiset sokerijuurikasaumat odottavat ajovuoroa tehtaalle. Pellot, joiden sato jäi korjaamatta, on yritetty saattaa siihen kuntoon, että ne voidaan muokata keväällä uutta kylvöä varten. Niinhän se on, että talven mentyä jälleen kylvetään toivoen kasvulle otollisempia säitä ja tätä vuotta parempia korjuun olosuhteita.

Nummentonkijalla ei enää muita syyshommia ollut kuin saada piha ja puutarha siistittyä ennen talven tuloa. Aikaa meni siinäkin, kun usein satoi ja oli kovin märkää. Lehdet suostuivat irtoamaan peräti hitaasti. Tuulikin puhalsi vuoroin lännestä, vuoroin idästä. Niinpä sain nauttia pitkään lempihommastani, haravoinnista, kun se piti useampaan kertaan tehdä samoissa paikoissa. Tulipa valmista sentään, vaikka ensilumi vähän säikäytti. Kun on kunnon työvälineet, on homma helppoa, niin kuin missä tahansa työssä. Vanhan ajan heinäharava on verraton apu. Niitä saa nykyään muovisia. Niistä eivät piikit katkeile niin kuin perinteisistä puisista, joilla ennen lapsina heinäpellon pientareita haravoimme. Sillä saa isot tammien ja vaahteroiden lehtimäärät hyvin kulkemaan ja enimmät lehdet haravoituakin. Lehtiharavalla sitten viimeiset, sillä rautaisella. Muovisella, kärpäsplätkän mallisella , ei mitään virkaa ole. Kai se sopii terasseille ja hiekkakäytäville , mutta ei nurmikoille.

Nyt ovat lehdet ja risut metsän puolella isossa kasassa. Ensi syksynä ne jo mahtuvat pienempään kehikkoon ja kahden vuoden päästä saan kärrätä muhevaa multaa kukkapenkkien ja pensaiden höysteeksi. Muutkin puutarhan syystyöt tulivat valmiiksi, vaikka välillä tuntui, että talvi ehtii ennen. Yritän aina tehdä syksyllä kaiken, minkä voin. On voimia kesän jälkeen. Keväällä olen paljon veltompi (jos ei taaskaan suksillekaan pääse) ja lisäksi puoli vuotta vanhempi!

Tervetuloa talvi, lumi ja pakkanen!  

 

Komea maksaruoho vielä koristaa syksyistä pihaa. Odotteli kauan perhosiaan, joita ei tullutkaan. Sade kai kasteli siivet ja kylmä kangisti pienet lentäjät. Auringonkukat ovat lintujen kylvämät ja nyt jo kuihtuneet
Melkein kaikki lehdet ovat jo lentäneet pois. On pihan haravoinnin aika.
Onkohan Mielikki, metsän emäntä, käynyt laittamassa koivunpölkylle hienon myssyn?

Uusimmat kommentit

17.11 | 13:30

Eilen oli niin kaunis sää, että minäkin menin pihatöihin vielä, vaikka jo olinpäättänyt lopettaa.Levitin havuja. Iloisia päiviä sinulle!

...
17.11 | 11:39

Minäkin haravoin kohmeisia lehtiä, kun oli niin mukava tuuleton päivä. Vaikka kotoa lähdöstä on jo 50 vuotta, aina säitä kattelee viljelijän näkökulmasta. Ja mu

...
10.11 | 19:47

Niitä on ollut tänä syksynä valtavasti. Tänäänkin Pauli toi ison ämpärillisen ihan läheltä kotimetsästä. Kiitos kommenteistasi ja tunnelmaisia päiviä tunturimai

...
10.11 | 19:41

Kerma kelpaisi, ellei olisi sienillä pilattu. On Viuhka aika kronkeli muutenkin, makkaroistakin kelpuuttaa vain gotlerin.

...