Kuva Lapsuudesta

Kirj. Eino HiltunenSotkamon, Rauramossa.

Ympäri runsaus kukkien,

Ojan kaltaalla mesimarja

Ja kaukainen kalkatus kellojen,

Nääs haassa käy isännän karja.

Tuo kuva on lapsuuden aikainen,

Mut` elää se yhä ja yhä.

Ihan ihme: kun muistan ajan sen

On aina kuin kesä ja pyhä!

Talvisen Vuokatinvaaraa lumiset puut.

Suomalaisuuden alkuperä.

Kahden tunnin mielenkiintoinen video aiheesta, arkelogian, genelogian ja kielitieteilijöden lähtökohdista, tieteen päivillä12.1.2017

https://www.youtube.com/watch?v=wXPTEQyShD8

Sivulla DNA-tutkimuksia lisää tietoa

Perinteisellä sukututkimuksella päästään 1500-luvulle, tämän jälkeen tulee DNA-tutkimus sukututkimuksen avuksia. Kirjoitan tässä lähinnä haploryhmään N kuuluville, vaikka sama pätee myös I- ja R-ryhmiin kuuluviin.

Dna-tutkimuksia on Suomessa tehty kohtalaisen hyvin, mutta usein on tyydytty haploryhmän alimmalle tasolle (Otettu vain perustesti) "Haploryhmiin" N-M231, N-M232 ja N-M178. Usein tuo ryhmä on vain ennustettu ja kirjoitettu punaisella, kun todettu ryhmä on kirjoitettu vihreällä. Myös uudet DNA-tutkimukset on tervetulleita.

Kehoitankin kaikkia tutkittuja jatkamaan tutkimusta ja parhaiten se onnistuu tilaamalla FamilyTreeDNA:n omalta kotisivun etusivulta löytyvästä N-SNP Pack paketti.

Hintaa paketilla on 119$. Kun napsauttaa tätä "kotisivun" sinistä "hintalaatikkoa" pääsee suoraan tilaus ja maksusivuille. Tällä testillä varmistuu, kuuluuko N-CTS12908 haploryhmään?

Jos taas haluaa viedä tutkimusta eteenpäin N-CTS12908 haploryhmä jälkeen, tulisi tilata "BigY-testi". Tämä testi on kyllä aika kallis noin 500 - 600€ + analyysi 49€ ja alla on oltava jo perus-Y-DNA-testi. Mitä laajempi perustesti alla, sen enemmän BigY-testi vie asiaa eteenpäin. Vasta neljä N-CTS12908 ryhmään kuuluvaa on testin tehnyt (joista kaksi anonyymia) ja sen perusteella on alustavasti päästy muutama askel eteenpäin haploryhmään N-CTS3587 ja edelleen N-Y20909.

Toivottavasti tilaajia löytyy tälle BigY-testillekkin ja siten edistävät Korhosten sukututkimusta. Korhoset kuuluu N-sukupuun karjalaisen haaraan.

Liity "Suomi DNA" projektiin. Sieltä löytyy apua testin tilaukseen:

https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background

DNA-testin tilaus:

https://www.familytreedna.com/groups/finland/about/background

Kolme N-sukupuuta:

Dunkelin sukupuu

http://haplotree.info/playground/yfull-ftdna/?node=N-Z4890

http://haplotree.info/playground/n-combined/?node=194

Liittykää myös eri tutkimus projekteihin. Tässä muutamia:

Finland DNA: https://www.familytreedna.com/groups/finland/activity-feed

N1c1 Y-DNA: https://www.familytreedna.com/groups/n-1c-1/activity-feed

N-Z1936 Y-DNA: https://www.familytreedna.com/groups/n-z1936/activity-feed

N North Eurasia: https://www.familytreedna.com/groups/n-russia-dna-project/activity-feed

  Korhoset, karjalainen haara, (N1c1a1a1a2a1a1a1a1a1) N-Y20909

(1.6.2016 tilanne)

Haploryhmä             Syntymäaika (Oma näyte YFullin mukaan)

N-M231                  20200 eaa

N-M232                  20200 eaa

N-Z4762                 16200 eaa

N-L729                  14700 eaa

N-M46/N-TAT          13100 eaa

N-M178                 10800 eaa

N-L708                   6000 eaa

N-M2126                4800 eaa (Jakutan haara eroaa)

N-L1026                3100 eaa

N-Z1936                2800 eaa

N-Z1934                2500 eaa

N-Z1925                2500 eaa

N-Y8711               1500 eaa

N-Z1926               1300 eaa

N-Z1927               1000 eaa

N-Z1933               1000 eaa (Savon haara eroaa)

N-VL62                1000 eaa (Karjalanhaaraan useita haaroja Z1939 jne)

N-Z1941                700 eaa

N-Z1940                400 eaa

N-Z4770                400 eaa (Y19414 eroaa)

N-Z5038                200 eaa

N-Z4786                100 eaa (Y11245 eroaa)

N-Z4890/CTS8445   400 jaa (Uusi oksa YFC025529)

N-CTS12908           950 jaa

N-Y20909              950 - 1550 jaa

N-FGC72591            1650 - 1700 jaa, Sotkamon Korhosia

 Verokirjojen Korhosia

Antti, Paavo tai Pekka Korhonen, s. n. 1465, SavilahtiPellosniemi Pitkälahti

Hannu Korhonen, s. n. 1485, Savilahti (Mikkeli) Pitkälahti

Juho Korhonen, s. n. 1485, Savilahti (Mikkeli) Pitkälahti

Pekka Korhonen, s. n. 1490, Savilahti (Mikkeli) Pitkälahti

Matti Korhonen, s. n. 1490, Savilahti Vuolinko

Lauri Korhonen, s. n. 1495, Oulunsuun Korhosten esi-isä

Mauno Korhonen, s. n. 1500, Savilahti Vuolinko (Rantasalmelle Kariharan?)

Lauri Korhonen, s. n. 1501, Savilahti (Mikkeli) Pellosniemi

Esko Korhonen, s. n. 1505, Savilahti (Mikkeli) Pellosniemi

Paavo Korhonen, s. n. 1505, Rantasalmi Tuusmäki

Antti Korhonen, s. n. 1508, Savilahti (Mikkeli) Pitkälahti

Matti Korhonen, s. n. 1510, Savilahti (Mikkeli) Pellosniemi

Pekka Korhonen, s. n. 1510, Rantasalmi? Rautalammen Korhosten esi-isä

Heikki Korhonen, s. n. 1514, Rantasalmi Putkisalmi

Pekka Korhonen, s. n. 1519, Rantasalmi Karihara

Niilo Korhonen, s. n. 1525, Tavisalmi Savilahti Kuopion Korhosten esi-isä

Paavo Laurinpoika? Korhonen, s. n. 1529, Lappee Savitaival

Antti Korhonen, s. n. 1535, Tavisalmi Savilahti

Esko Korhonen, s. n. 1543, Tavisalmi Savilahti

Pertti Korhonen, s. n. 1545, Tavisalmi Savilahti

Olavi Korhonen, s. n. 1573, Kainuun Korhosten esi-isä

Pekka Korhonen, s. n. 1575, Nilsiän Korhosten esi-isä

Esko Korhonen, s. n. 1590, Liperin Korhosten esi-isä

Niilo Korhonen, s. n. 1595, Nurmes Kuokkastensalmi Nurmeksen Korhosten esi-isä

Niilo Laurinpoika Korhonen, s. n. 1600, Uukuniemen Sikopohjan Korhosten esi-isä

Rusi (Ambrosius) Korhonen, s. n. 1620, Muhoksen Niskankylän Korhosten esi-isä

https://docs.google.com/document/d/1eVvFP4ewhlHxDyD3e9jBG25_7zuKra6aCYVjy3voWig/edit

Ne nousevat lapsuusmuistot nuo,

ne aukee maailmat armaat,

näen silmät mä äitini lempeän taas

ja taattoni harmaat hapset.

Eino Leino

Äitini Toini
Äitini Toini Maria Heikkinen saapui Sotkamoon piaksi 1930-luvulla.
Hän avioitui Kurjalan Einon kanssa vuonna 1934 ja jäi Sotkamoon pysyvästi.

Isä Eino
Isäni Eino on sytyperäisiä Sotkamon Korhosia. Hän syntyi seitsenlapsisen perheen neljäntenä lapsena ja eli ainoana aikuisikään. Hänen isänsä oli Kusti Kallenpoika  Korhonen Naapurinvaaran Päätalota ja Äiti Ylisotkamon Kalmoniemestä Kaisa Vappu Parviainen. Varusmiespalveluksen isäni kävi Viipurissa tykkimiehenä. Samaan aikaan suoritti siellä varusmiespalvelusta Suomen pisin mies Väinö Myllyrinne.

Kurjala.
Mauri Palmu/Pori 17.1.12012
Tässä otteita kirjeestä, jonka sain Oululaiselta sukututkijalta Jorma Korhoselta helmikuussa 2005:
-Kurjalan Kusti esiintyi lapsuusmuistoissani nimenä useinkin. Oli isäni isän Antti Kustin
(10.3.1870) hyvä tuttava, sukulaismieheksi. Karjala/Kurjala oli Hiltulan mäkitupa (ks. henkikirjat
1881- Nuasjärvi 18 Hiltula). Mäkitupia ja torppia oli muitakin ja moni niistä vaurastui kelpo
taloiksi, kuten Hautalehto, Rinteelä, Kylmänlahti, Puukari. Useaa niistä asui sukuun kuuluva
perhekunta.
-Isäni kertoi, että suntioukko Antti (s.1827) yöpyi keskeneräisessä Karjalan mökissä
syysmyrskyisen yön palelluksissa ja amulla matkaansa jatkaessa kirjoitti hiilellä sen seinään:
”Kurjala on nimesi”. Nimi jäi käyttöön ja on yhä.
Kurjala on Pirttijärven rannalla Kiikariniemestä länteen ts. myötävirtaan siinä missä Pirttijärvi alkaa
vaihtua Tenetinvirraksi.
Kurjalassa käytiin usein 1940-50 -luvuilla lämmittelemässä ja muuten sukuloimassa, kun kuljettiin
hevoskyydillä Naapurinvaaralta kirkonkylään. Tavallisesti käytetty talvitie johti sen ja
Kiikariniemen kautta. Viimeksi kävin Kurjalassa n. 1970. Kustin poika Eino oli isäntä silloin. Asui
emäntänsä kanssa. Kolmantena oli papukaija – pieni vihreä undulaati. Eino oli nähnyt suuren
vaivan opettaessaan sen puhumaan. Kun astuimme lasteni kanssa sisään, pirtti oli tyhjä. Toivotimme
hyvät päivät. Samalla alkoi penkin alta kuulua käreällä, mutta hyvin selkeällä äänellä: ”Hyvää
päivää Antti Määttä!” Sama toivotus toistui moneen kertaan. Eino tuli sisälle ja nosti Topiundulaatin
häkkeineen pöydälle. Antoi sille ruokakupin siemeniä, jolloin lintu innostui
nyökyttämään: ”Kiitos, kiitos äiti rakas”. Syötyään se lehahti orrelle ja kehui: ”Topi hyvä, Topi
hyvä...” Antti Määttä oli vastarannalla asunut naapuri, joka tuon tuosta hiihteli tai souteli Kurjalaan
turisemaan ja tupakoimaan. En tiedä, asuuko Kurjalassa nyt kukaan. Kumma ellei, sillä talo on
erityisen kauniilla rantatörmällä Vuokattia vastapäätä.
-Mainitsemasi Roittolan Tuomaan (s. 1871) poika Tuomas tuli sotien jälkeen Hiltulaan, osti tilan
puolikkaan Moilasilta, joiden haltuun tila oli siirtynyt meidän Korhos-suvultamme 1900. Se palasi
siis sukuun. Viitala-nimiseksi muutettua tilan puolikasta isännöi nyt Tuomas juniorin pojanpoika
Ari, jolla on robottinavetassaa parisataa lypsylehmää. Hiltula nimi säilyi toisen puolikkaan nimenä.
Sen omistaa sotavuosista lähtien Kaartisten perhekunta. En tiedä onko heitä enää jäljellä.
Hiltulan talon historiaan pitää tosiaankin alkaa perehtyä. En olen kaivellut lainkaan maakirjoja,
kylä- ja tilakarttoja, vaikka ne on täällä aivan käden ulottuvilla maakunta-arkiston ja
maanmittauskonttorin kokoelmissa. Kun löydän, lähetän sinulle. Hiltula nimisiä taloja on
Sotkamossa ja vieläpä Ala-Sotkamossa useita. Yksi niistä oli pappila, joka sijaitsee järven toisella
puolen likipitäen Kurjalaa vastapäätä. Siinä syntyi pappi ja talousmies Antti Cydenius, Jonka
muistamme mm. Edesmenneestä 1000 markan setelistä. Samoin Korhola- nimisiä taloja on ollut ja
on yhä monessa kylässä. Se lisää virhemahdollisuutta.

Kurjala nimeen liittyvää:

Oletko muuten kuullut seuraavaa tarinaa Kurjalasta? Kuulin sen 1900-luvun puolivälissä.
Nimittäin joku isäntä (en millään muista kenestä olisi ollut kyse) tapasi kirkolla Kurjalan isännän ja sanoi, että ”En kyllä koskaan oo niin köyhä, että panisin taloni nimeksi Kurjalan”. Kurjalan isäntä vastasi, että ”Enkä minä niin vanaha, että nokka olisi hommeessa”.  (Tällä toisella isäntämiehellä oli jokin ihottuma tai muu ihovaiva niin, että hänen nenänsä herätti huomiota.)

Terv. Veikko

Ilmari Kianto oli tutkintavankina Mikkelin lääninvankilassa 1940-luvun alussa. Mikko Niskanen teki elokuvan tästä Ilmari Kiannon elämänvaiheesta. Elokuvan tekoaika oli 1960-luvun lopulla. Nämä vartijat ovat 1940-luvun "univormussaan" tuon elokuvan kuvauksen ajalta. Onko jotain tuttua?

Tästä ovesta on kuljettu sisälle ja ulos lähes 30 vuotta, mutta vielä paistaa aurinko "risukasaan".

KORHOSIA ETELÄ-SAVOSSA

Savonlahti, Visulahti, Pellosniemi, Rantasalmi, Rautalampi, Liperi ja useimmat Etelä-Savon pitäjät
Martti Korhonen © 2014

Nuijasodan muistomerkki

Kenkäveron pappilan pihalla on ”verisen” Nuijasodan muistomerkki. Kannen kuva esittää tätä muistomerkkiä. Aikaisemmin muistomerkki oli Kaihunharjulla, vajaan puolen kilometrin päässä nykyisestä paikastaan. Patsas siirrettiin 1900-luvun lopulla Kenkäveron pappilan pihalle, jossa se on paremmin kaikkien nähtävillä.

Nuijasota

Täyssinän rauhan jälkeen talonpoikaisväestö oli sotien ja raskaan verotuksen näännyttämä. Pohjanmaalla talonpojat nousivat kapinaan 1596 hallitsevaa yläluokkaa vastaan. Kapina levisi pian Savoon, jossa talonpojat polttivat ratsutilallisten ja muiden ylempien säätyjen taloja edeten Mikkeliin saakka. Tammikuussa 1597 Mikkelissä Kenkäveron pappilan luona sotaväki sai houkuteltua talonpojat antautumaan lupaamalla yleisen armahduksen. Sotaväki kuitenkin petti lupauksensa ja antautuneet ”teurastettiin” raa'asti pappilan pellolle. Vuonna 1597 nuijasota pikkuhiljaa hiipui Pohjanmaalla Kyräjoella käytyyn Santavuoren taisteluun, jossa Fleming joukkoineen kukisti nuijamiehet.

Kenkäveron pappila

Kenkäveron pappila on nykyisin entisöitynä matkailukäytössä. Siellä voi nauttia Marttojen tarjoamaa herkullista ruokaa, päivällä lounaspöydästä tai illalla tilausravintolasta. Paikalla on näyttelytiloissa käsi- ja taideteollisuustuotteita ja myymälästä voi ostaa monenlaista matkamuistoa. Pappilan alapuolella Saimaan rannalla on kuuluisa yrttipuutarha, jossa voi tutustua yli viiteensataan kasvilajiin. Rannan laiturista on mahdollisuus risteilyyn Saimaalle. Lähellä on myös toinen kuuluisa puisto, ”Mikkeli puisto”, jossa voi jatkaa tutustumista nykyisiin puutarhamuoteihin.

Kirjassa on 788 sivua ja tiedot yli 11 000 henkilöstä.

Kirjaa voi tilata allekirjoittaneelta Martti Korhoselta.

martti.korhonen1a@gmail.com

Aikani kuluksi olen keräillyt muutamia tuhansia Korhosia Etelä-Savosta.
Ehkä jotai valmiimpaa on keväällä, tai syksyllä?
Tuskin kirjana kiinostaa ketään?
Voihan siitä kuitenkin jonkinlaisen sähkökirjan kehitellä.
Ottakaa yhteyttä, jos kiinnostaa?

kirjoitteli sivun pitäjä Martti.