Tervetuloa kotisivullemme
Jatka DNA-tutkimustasi?
Suomalaisuuden alkuperä.
Kahden tunnin mielenkiintoinen video aiheesta, arkelogian, genelogian ja kielitieteilijöden lähtökohdista, tieteen päivillä12.1.2017
https://www.youtube.com/watch?v=wXPTEQyShD8
Sivulla DNA-tutkimuksia lisää tietoa
Perinteisellä sukututkimuksella päästään 1500-luvulle, tämän jälkeen tulee DNA-tutkimus sukututkimuksen avuksia. Kirjoitan tässä lähinnä haploryhmään N kuuluville, vaikka sama pätee myös I- ja R-ryhmiin kuuluviin.
Dna-tutkimuksia on Suomessa tehty kohtalaisen hyvin, mutta usein on tyydytty haploryhmän alimmalle tasolle (Otettu vain perustesti) "Haploryhmiin" ,
Korhoset N-ryhmässä
Korhoset, karjalainen haara, (N1c1a1a1a2a1a1a1a1a1) N-Y20909
(1.6.2016 tilanne)
Haploryhmä Syntymäaika (Oma näyte YFullin mukaan)
N-M231 20200 eaa
N-M232 20200 eaa
N-Z4762 16200 eaa
N-L729 14700 eaa
N-M46/N-TAT 13100 eaa
N-M178 10800 eaa
N-L708 6000 eaa
N-M2126 4800 eaa (Jakutan haara eroaa)
N-L1026 3100 eaa
N-Z1936 2800 eaa
N-Z1934 2500 eaa
N-Z1925 2500 eaa
N-Y8711 1500 eaa
N-Z1926 1300 eaa
N-Z1927 1000 eaa
N-Z1933 1000 eaa (Savon haara eroaa)
N-VL62 1000 eaa (Karjalanhaaraan useita haaroja Z1939 jne)
N-Z1941 700 eaa
N-Z1940 400 eaa
N-Z4770 400 eaa
(Y19414 eroaa)
N-Z5038 200 eaa
N-Z4786 100 eaa (Y11245 eroaa)
N-Z4890/CTS8445 400 jaa (Uusi oksa YFC025529)
N-CTS12908 950 jaa
N-Y20909
950 - 1550 jaa
N-FGC72591 1650 - 1700 jaa, Sotkamon Korhosia
Verokirjojen Korhosia
Antti, Paavo tai Pekka Korhonen, s. n. 1465, SavilahtiPellosniemi Pitkälahti
Hannu Korhonen, s. n. 1485, Savilahti (Mikkeli) Pitkälahti
Juho Korhonen, s. n. 1485, Savilahti (Mikkeli) Pitkälahti
Pekka Korhonen, s. n. 1490, Savilahti (Mikkeli) Pitkälahti
Matti Korhonen, s. n. 1490, Savilahti Vuolinko
Lauri Korhonen, s. n. 1495, Oulunsuun Korhosten esi-isä
Mauno Korhonen, s. n. 1500, Savilahti Vuolinko (Rantasalmelle Kariharan?)
Lauri Korhonen, s. n. 1501, Savilahti (Mikkeli) Pellosniemi
Esko Korhonen, s. n. 1505, Savilahti (Mikkeli) Pellosniemi
Paavo Korhonen, s. n. 1505, Rantasalmi Tuusmäki
Antti Korhonen, s. n. 1508, Savilahti (Mikkeli) Pitkälahti
Matti Korhonen, s. n. 1510, Savilahti (Mikkeli) Pellosniemi
Pekka Korhonen, s. n. 1510, Rantasalmi? Rautalammen Korhosten esi-isä
Heikki Korhonen, s. n. 1514, Rantasalmi Putkisalmi
Pekka Korhonen, s. n. 1519, Rantasalmi Karihara
Niilo Korhonen, s. n. 1525, Tavisalmi Savilahti Kuopion Korhosten esi-isä
Paavo Laurinpoika? Korhonen, s. n. 1529, Lappee Savitaival
Antti Korhonen, s. n. 1535, Tavisalmi Savilahti
Esko Korhonen, s. n. 1543, Tavisalmi Savilahti
Pertti Korhonen, s. n. 1545, Tavisalmi Savilahti
Olavi Korhonen, s. n. 1573, Kainuun Korhosten esi-isä
Pekka Korhonen, s. n. 1575, Nilsiän Korhosten esi-isä
Esko Korhonen, s. n. 1590, Liperin Korhosten esi-isä
Niilo Korhonen, s. n. 1595, Nurmes Kuokkastensalmi Nurmeksen Korhosten esi-isä
Niilo Laurinpoika Korhonen, s. n. 1600, Uukuniemen Sikopohjan Korhosten esi-isä
Rusi (Ambrosius) Korhonen, s. n. 1620, Muhoksen Niskankylän Korhosten esi-isä
https://docs.google.com/document/d/1eVvFP4ewhlHxDyD3e9jBG25_7zuKra6aCYVjy3voWig/edit
Isäni Viipurin tykistörykmentissä noin vuonna 1929
Isä Eino
Isäni Eino on sytyperäisiä Sotkamon Korhosia.
Hän syntyi seitsenlapsisen perheen neljäntenä lapsena ja eli ainoana aikuisikään. Hänen isänsä oli Kusti Kallenpoika Korhonen Naapurinvaaran Päätalota ja Äiti Ylisotkamon Kalmoniemestä Kaisa
Vappu Parviainen. Varusmiespalveluksen isäni kävi Viipurissa tykkimiehenä. Samaan aikaan suoritti siellä varusmiespalvelusta Suomen pisin mies Väinö Myllyrinne.
Ulkopuolisen kertomaa Kurjalasta
Kurjala.
Mauri Palmu/Pori 17.1.12012
Tässä otteita kirjeestä, jonka sain Oululaiselta sukututkijalta Jorma Korhoselta helmikuussa 2005:
-Kurjalan
Kusti esiintyi lapsuusmuistoissani nimenä useinkin. Oli isäni isän Antti Kustin
(10.3.1870) hyvä tuttava, sukulaismieheksi. Karjala/Kurjala oli Hiltulan mäkitupa (ks. henkikirjat
1881- Nuasjärvi 18 Hiltula). Mäkitupia
ja torppia oli muitakin ja moni niistä vaurastui kelpo
taloiksi, kuten Hautalehto, Rinteelä, Kylmänlahti, Puukari. Useaa niistä asui sukuun kuuluva
perhekunta.
-Isäni kertoi, että suntioukko Antti (s.1827) yöpyi
keskeneräisessä Karjalan mökissä
syysmyrskyisen yön palelluksissa ja amulla matkaansa jatkaessa kirjoitti hiilellä sen seinään:
”Kurjala on nimesi”. Nimi jäi käyttöön ja on yhä.
Kurjala on Pirttijärven rannalla Kiikariniemestä länteen ts. myötävirtaan siinä missä Pirttijärvi alkaa
vaihtua Tenetinvirraksi.
Kurjalassa käytiin usein 1940-50 -luvuilla lämmittelemässä
ja muuten sukuloimassa, kun kuljettiin
hevoskyydillä Naapurinvaaralta kirkonkylään. Tavallisesti käytetty talvitie johti sen ja
Kiikariniemen kautta. Viimeksi kävin Kurjalassa n. 1970. Kustin poika Eino oli isäntä
silloin. Asui
emäntänsä kanssa. Kolmantena oli papukaija – pieni vihreä undulaati. Eino oli nähnyt suuren
vaivan opettaessaan sen puhumaan. Kun astuimme lasteni kanssa sisään, pirtti oli tyhjä. Toivotimme
hyvät päivät. Samalla alkoi penkin alta kuulua käreällä, mutta hyvin selkeällä äänellä: ”Hyvää
päivää Antti Määttä!” Sama toivotus toistui moneen
kertaan. Eino tuli sisälle ja nosti Topiundulaatin
häkkeineen pöydälle. Antoi sille ruokakupin siemeniä, jolloin lintu innostui
nyökyttämään: ”Kiitos, kiitos äiti rakas”. Syötyään
se lehahti orrelle ja kehui: ”Topi hyvä, Topi
hyvä...” Antti Määttä oli vastarannalla asunut naapuri, joka tuon tuosta hiihteli tai souteli Kurjalaan
turisemaan ja tupakoimaan. En tiedä, asuuko Kurjalassa
nyt kukaan. Kumma ellei, sillä talo on
erityisen kauniilla rantatörmällä Vuokattia vastapäätä.
-Mainitsemasi Roittolan Tuomaan (s. 1871) poika Tuomas tuli sotien jälkeen Hiltulaan, osti tilan
puolikkaan
Moilasilta, joiden haltuun tila oli siirtynyt meidän Korhos-suvultamme 1900. Se palasi
siis sukuun. Viitala-nimiseksi muutettua tilan puolikasta isännöi nyt Tuomas juniorin pojanpoika
Ari, jolla on robottinavetassaa parisataa lypsylehmää.
Hiltula nimi säilyi toisen puolikkaan nimenä.
Sen omistaa sotavuosista lähtien Kaartisten perhekunta. En tiedä onko heitä enää jäljellä.
Hiltulan talon historiaan pitää tosiaankin alkaa perehtyä.
En olen kaivellut lainkaan maakirjoja,
kylä- ja tilakarttoja, vaikka ne on täällä aivan käden ulottuvilla maakunta-arkiston ja
maanmittauskonttorin kokoelmissa. Kun löydän, lähetän sinulle. Hiltula nimisiä
taloja on
Sotkamossa ja vieläpä Ala-Sotkamossa useita. Yksi niistä oli pappila, joka sijaitsee järven toisella
puolen likipitäen Kurjalaa vastapäätä. Siinä syntyi pappi ja talousmies Antti Cydenius, Jonka
muistamme mm. Edesmenneestä 1000 markan setelistä. Samoin Korhola- nimisiä taloja on ollut ja
on yhä monessa kylässä. Se lisää virhemahdollisuutta.
Kurjala nimeen liittyvää:
Oletko muuten kuullut seuraavaa tarinaa Kurjalasta? Kuulin sen 1900-luvun puolivälissä.
Nimittäin joku isäntä
(en millään muista kenestä olisi ollut kyse) tapasi kirkolla Kurjalan isännän ja sanoi, että ”En kyllä koskaan oo niin köyhä, että panisin taloni nimeksi Kurjalan”. Kurjalan isäntä vastasi,
että ”Enkä minä niin vanaha, että nokka olisi hommeessa”. (Tällä toisella isäntämiehellä oli jokin ihottuma tai muu ihovaiva niin, että hänen nenänsä herätti huomiota.)
Terv. Veikko
Kaksi vanhaa vanhaa vartijaa.
Sähköinen kirja Etelä-Savon Korhosista valmis
KORHOSIA ETELÄ-SAVOSSA
Savonlahti, Visulahti, Pellosniemi, Rantasalmi, Rautalampi, Liperi ja useimmat Etelä-Savon pitäjät
Martti Korhonen
© 2014
Nuijasodan muistomerkki
Kenkäveron pappilan pihalla on ”verisen” Nuijasodan muistomerkki. Kannen kuva esittää tätä muistomerkkiä. Aikaisemmin muistomerkki oli Kaihunharjulla, vajaan puolen kilometrin päässä nykyisestä paikastaan. Patsas siirrettiin 1900-luvun lopulla Kenkäveron pappilan pihalle, jossa se on paremmin kaikkien nähtävillä.
Nuijasota
Täyssinän rauhan jälkeen talonpoikaisväestö oli sotien ja raskaan verotuksen näännyttämä. Pohjanmaalla talonpojat nousivat kapinaan 1596 hallitsevaa yläluokkaa vastaan. Kapina levisi pian Savoon, jossa talonpojat polttivat ratsutilallisten ja muiden ylempien säätyjen taloja edeten Mikkeliin saakka. Tammikuussa 1597 Mikkelissä Kenkäveron pappilan luona sotaväki sai houkuteltua talonpojat antautumaan lupaamalla yleisen armahduksen. Sotaväki kuitenkin petti lupauksensa ja antautuneet ”teurastettiin” raa'asti pappilan pellolle. Vuonna 1597 nuijasota pikkuhiljaa hiipui Pohjanmaalla Kyräjoella käytyyn Santavuoren taisteluun, jossa Fleming joukkoineen kukisti nuijamiehet.
Kenkäveron pappila
Kenkäveron pappila on nykyisin entisöitynä matkailukäytössä. Siellä voi nauttia Marttojen tarjoamaa herkullista ruokaa, päivällä lounaspöydästä tai illalla tilausravintolasta. Paikalla on näyttelytiloissa käsi- ja taideteollisuustuotteita ja myymälästä voi ostaa monenlaista matkamuistoa. Pappilan alapuolella Saimaan rannalla on kuuluisa yrttipuutarha, jossa voi tutustua yli viiteensataan kasvilajiin. Rannan laiturista on mahdollisuus risteilyyn Saimaalle. Lähellä on myös toinen kuuluisa puisto, ”Mikkeli puisto”, jossa voi jatkaa tutustumista nykyisiin puutarhamuoteihin.
Kirjassa on 788 sivua ja tiedot yli 11 000 henkilöstä.
Kirjaa voi tilata allekirjoittaneelta Martti Korhoselta.
martti.korhonen1a@gmail.com
Hiihtoretki Saimaalla
Rupesimpa kahtomaan kelloa ranteesta, kun tasapaino meni. Selälleni lensin, pitkänaikaa henkeä haukoin, kuin särki kuivalla maalla. Yritin jatkaa, mutta vintti rupesi pimenemään ja oli palattava kotiin. Iltapäivällä taju meni ja ambulansilla sairaalaan. Keuhkot kuvasivat, särkylääkettä määräsivät ja yöksi kotiin. Varmaan kylkiluita murtunut, mutta sairaalan kuvista ei kuulema ne näy? Nyt kotiukkona köpöttelen, istuminen hakalaa, nukkuminen vielä hankalampaa, mutta vähän toipumisen merkkejä kuitenkin on olemassa.
Taisi talven hiihdot tulla hiihdettyä?
Hyvää talven jatkoa toivottelen!
Kanteleen rakentajana.
Harrastuksiani oli aikanaan suunistus ja suunnistuskarttojen teko. 1975 - 1995 välisenä aikana tein noin 15 suunistuskarttaa Mikkelin ympäristöstä. Maastotyö ja puhtaaksipiirrustus, mutta painotyö muualla.
1983 talvella tein "välipalaksi" kansailaisopiston kurssilla kanteleen. Asiantuntijat jopa kehui kannelta sointiääneltään hyväksi. Nykyisin kannel on tyttärentyttärellä Iisalmessa.
Uusimmat kommentit